nuorisolle tilaa

        Omistan yrityksen Bubble ystäväni Tyynen kanssa. Yrityksen tarkoitus on tuoda nuorisoa yhteen turvallisella ja kontroloidulla tavallla. Bubble on vapaa-aikaviettopaikka, jossa soi musiikki ja nuorisolla on mahdollisuus tutustua toisiinsa. Siellä on työntekijöitä myymässä pikkupurtavaa, sekä juotavaa. Alkoholia ei siellä sallita, mutta muuten paikka on vähän kuin baari iltaisin. Tavoite olisi tehdä nuorisolle turvallinen paikka ettei heidän tarvitsisi ulkona lapsille tarkoitetuissa puistoissa hengailla. Nuorisotalot ovat tietenkin olemassa, mutta juuri tehdyn tutkimuksen mukaan näissä käy ainoastaan 8-13 vuotiaat lapset. Nuoristotalolla ei ole mitään kiinnostavia aktiviteetteja, kun taas päivisin Bubblessa on Zumbaa ja muita tanssihenkisiä jumppia niistä kiinnostuville. Bubblessa on myös kaikki uusimmat lehdet ja konsolipelejä, jotka edistävät yhteishenkeä. Bubblessa on myös mahdollisuus laulaa karaokea ja iltaisin tanssia hyvän  house musiikin tahtiin. Ikinä tietenkään mikään ei ole ilmaista, mutta Bubble on saman hintainen, kun nuorisotalot, eli 5 euroa kuukaudessa. Parempaa samalla hinnalla siis.
      Bubblessa on ikäraja, koska 15-17 ikäiset nuoret eivät välttämättä halua sinne nuorempaa henkeä. Eli ikäraja on 15 vuotiaasta 17 vuotiaaseen. 18 vuotiaat voivat mennä baarin ja kun taas siitä nuoremmat voivat tulla Bubbleen viettämään aikaa valvottuun tilaan. Ensimmäiset kaksi kertaa voi tulla kokeilemaan viihtyykö Bubblen hengessä.
    Olen omistanut Bubblen ystäväni Tyynen kanssa vasta 2 kuukautta. Työt onnistuvat mainiosti, kun Tyyne hoitaa raha-asiat ja kaikki siihen liittyen ja minä kaiken mainonnan, sekä Bubblen sisustuksen ja ulkokuoren. Yksin yritysmaailma olisi tylsää ja töitä olisi yksin aivan liikaa. Tyyne hoitaa kaiken mitä itse en osaa ja taas itse hoidan kaiken mitä Tyyne ei osaa. Yhteistyössä huonoja puolia on se, että aina ei olla samaa mieltä asioista ja silloin pitää päättää kumman mieltymysten mukaan mennän. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että yhteistyö on kyllä paljon parempaa kuin yksityisyrittäjä.

Kielletty kirja: Uinu, uinu lemmikkini

         Uinu, uinu lemmikkini on Stephen Kingin kirjoittama romaani. Olen nähnyt elokuvan kyseisestä  kirjasta ja tämän takia oli tietynlaiset ennakkoluulot kirjaa kohtaan. Kirja ei ollut niin kauhu kuin olisin odottanut. Kirjan teksti oli helppoa luettavaa ja en jäänyt tyhjäksi missään kohtaan ja ainakin minusta tuntuu siltä, että tajusin kaiken. Jos olisin ottanut selvää kirjan tiedoista niin olisin ehkä katsonut kirjaa erilaisin silmin, varsinkin jos olisin lukenut muiden omia mielipiteitä ja kommentointia kirjasta.
        Uinu, uinu lemmikkini on  1983 ilmestynyt kauhuromaani, joka on Stephen Kingin kuuluisimpia ja suosituimpia kirjoja. Alkuperäisteos on englannin kielinen ja sen oikea nimi on Pet semetary. Suomenkielinen teos, eli teos jonka minä luin, on Pirkko Talvio-Jaatisen suomentama ja kustantajana toimii Tammi. Kirja kertoo yliluonnollisista tapahtumista lääkärin ja hänen perheensä keskuudessa pikkukaupungissa. Kirjasta on tehty myös vuonna 1989 elokuva, johon Stephen King on tehnyt itse käsikirjoituksen. Elokuvalla on myös jatko-osa ja sille on mietitty uusintaversiota.


                                                  KAUHUA(KO)

       Kirjan alku oli suurimmaksi osaksi ympäristön kuvailua ja pieniä yksityisiä kohtia. Kuvailu oli talosta johon perhe muuttaa. Henkilöt romaanissa ovat perheen isä Louis, äiti Rachel ja perheen lapset Gage ja Ellie sekä isovanhempien ikäiset Jud ja Norma. Perheeseen kuuluu myös kissa Church. Perhe tutustuu heti kirjan alussa tien toisella puolella asuviin Judiin ja Normaan ja Judista tulee Louisin jokailtainen tissuttelu kaveri. Jud paljastaa myös Lousille synkät puolet asunnon läheisestä hautausmaasta. Louis on lääkäri ja myös tämän pääsee todistamaan kirjan kohtauksessa, jossa Norma saa sairauskohtauksen.
      Juoni eteni sopivaa tahtia. Aluksi oli vähä rennompaa otettaa ja kerrottiin paljon yksityiskohtia talosta ja sen läheisyydestä sekä annetaan hieman esimakua sen piilossa olevasta synkkyydestä. Pikkuhiljaa alkaa tapahtua asioita, jotka käynnistävät yliluonnolliset tapahtumat. Kaikki alkaa siitä kuin lääkärinä Louis joutuu kohtaamaan kuoleman, joka pääsee kummittelemaan Lousin elämään. Kuolema ei jää kirjan viimeiseksi vaan vähän ajan päästä vilkas tie Lousin ja Judin perheen välissä kostautuu ja Ellien rakas kissa jää auton alle. Louis pelkää kissan aiheuttavan Ellielle vakavia seurauksia ja pidempää miettimättä lähtee Judin ehdotuksiin mukaan ja aiheuttaa Ellielle ehkä enemmän pahaa, kuin olisi pelkällä kissan kuolemalla aiheuttanut.
      Kirjan miljöönä toimii Lousin perheen koti ja vahvasti sen ympäristö, myös Judin ja Normanin koti. Lousin perheen kodin lähellä sijaitsee eläinten hautausmaa, joka on vahva osa kirjaa ja sen juonta. Voisin sanoa, että kirja rakentuu sen ympärille.
      Yksityiskohdat ovat myös vahva osa kirjaa. Yksityiskohdilla ja kuvauksilla saa selkeän kuvan heti päähän missä ollaan ja mitä tapahtuu. Ainut asia mikä olisi voinut olla paremmin kuvailtu ja ehkä myös dramaattisemmin oli kaikki kuolemat, koska kauhu kirjallisuuttahan tämä on, niin jäin kaipaamaan vielä enemmän sitä kauhun tunnetta.
     Uinu, uinu lemmikkini teemana toimii menettämisen pelko. Kirjassa käydään koko ajan läpi kuolemaa ja sen pelkäämistä. Kuolemaa pelätään niin, että halutaan menetetty takaisin ja tehdään kaikki sen eteen. Kirjassa on myös kohta, jossa katsotaan kuolemaa lapsen silmin, kuin Ellie kertoo kissansa menettämisen pelosta.
    Uinu, uinu lemmikkini kirja on kiellettyjen kirjojen listalla, niinkuin moni muu Stephen Kingin kirja, mutta vaikka etsin suomeksi ja englanniksi, miksi kirja on kielletty en saanut sitä selville. Mutta kyllä tyhmempikin ymmärtää, että kirja jossa kuolleet nousevat haudasta ihka elävänä ei voi olla kaikialla niin suvaittu.
    Itse tykkäsin kirjasta, mutta yksi miinus oli se, että kauhua ei ollut omaan makuuni tarpeeksi. Tykkään lukea sellaista tekstiä mitä on helppo lukea, mutta jättää kuitenkin oman mielikuvituksen varaan jotain. Tulen varmasti lukemaan tulevaisuudessa muitakin Stephen Kingin romaaneja.
   

Kalevala nykypäivässä

       
        Kalevala on Suomen kansaneepos. Se perustuu Elias lönnrotin kokoamiin kansanrunoihin. Runot ovat tehty omaan kalevalaiseen runomittaan. Kalevala kuvaa päähenkilöiden välisiä riitoja sekä Sammon rakentamista ja ryöstöä. Sillä on suuri vaikutus suomalaiseen kansallistunteeseen. Uskoisin, että jokainen suomalainen tietää mistä on kyse jos puhutaan kalevalasta.

Kalevala on imeytynyt niin moneen suomalaiseen elämänalaan, että siltä on vaikea välttyä. Se esiintyy jokapäiväisissä asioissa. Kalevala näkyy nimistössämme ehkä parhaiten. Jos perehtyy kaupungin osiin, katuihin, yrityksiin ja tuotteisiin putkahtaa sieltä heti esiin Kalevalaa, myös itse Kalevala on korumerkki.

        Perehdyin hieman enemmän Kalevalasta tehtyihin taideteoksiin. Taideteoksia on todella monia ja jokaisella taiteilijalla on siitä oma näkemys. Taideteokset ovat tehty muunmuassa Kalevalasta otetuista henkilöistä ja kohtauksista. Jokainen taideteos on erilainen, on maalauksia, valokuvia ja veistoksia sekä muita taidemuotoja.

Kalevalassa esintyyvät nimetkin ovat Suomessa yleisiä, varsinkin viime vuosisadan puolella. Suomalaisten teollisuus- ja käsityötuotteiden omaleimaisuutta kuitenkin korostetaan Kalevalaan liittyvällä nimellä. Itse olen törmännyt Kalevalaan liittyviin nimiin varsinkin puhuttaessa henkilöiden toisista nimistä. 

Kalevala ei ole jäänyt pölyttymään vanhaan samaan vaan sitä hyödynnetään nykypäivänä arjessa ja miksi ei myös juhlassa. Siitä hyödynnetään vanhaa ja siihe luodaan uutta. Taiteilijat hyödyntävät Kalevalaa ja luovat siitä omaa näkökulmaa. 

Kalevala on itsessään niin salaperäinen ja omalle mielikuvitukselle jättävä teos, että sitä on helppo jatkaa ja hyödyntää myös nykypäivänä. Se ei sulje mitään pois ja jättää tilaa uudelle. Kaikilla on mahdollisuus tehdä loputtomasti siitä omia tulkintoja.